YLEISTÄ
Pohjois-Suomen
historiallisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää
Pohjois-Suomessa tehtävää ja siihen kohdistuvaa
historiatieteellistä, arkeologista ja kansatieteellistä
tutkimusta. Yhdistys pyrkii tekemään alueensa menneisyyttä tutuksi
harjoittamalla julkaisutoimintaa sekä järjestämällä
tutustumiskäyntejä ja koulutus- ja esitelmätilaisuuksia eri
puolilla Pohjois-Suomea.
Yhdistyksen perusjäsenkategorioita ovat vuosi- ja ainaisjäsenet.
Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa koti- tai ulkomainen henkilö,
joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa edistää sitä.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenyysanomukset.
Jäsenyydestä kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä sihteeriin
(yhteystiedot yllä). Vuosijäsenmaksu on 10 € (päätoimisilta
opiskelijoilta 5 €) sekä ainaisjäsenmaksu 200 €. Tällä hetkellä
yhdistyksessä on noin 180 jäsentä. Jäsenetuihin kuuluu
järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhdistyksen jäsentiedote
(yleensä 3–4 kertaa vuodessa) sekä mahdollisuus hankkia
yhdistyksen julkaisemia teoksia reilusti alennettuun hintaan
(yleensä 50 % alennus normaalihinnasta).
Yhdistyksen toimintaa viitoitetaan sen hallituksen järjestämissä
kokouksissa, joita järjestetään säännönmukaisesti kaksi kertaa
vuodessa; syyskokous pidetään marraskuun loppuun mennessä ja
kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä. Kokoukset ovat avoimia
kaikille jäsenille ja ne pidetään vuorotellen eri puolilla
Pohjois-Suomea. Yhdistyksellä on myös syyskokouksen erikseen
valitsema hallitus, joka hoitaa yhdistyksen käytännön asioita
vapaaehtoispohjalta. Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilökuntaa.
TULOSSA OLEVAT JULKAISUT
Edellisessä jäsentiedotteessa (3/2010) esitellyt teokset Studia
Historica Septentrionalia 61: Tuula ja Jari Okkonen, Yhdysvaltojen
kulttuuriperintöpolitiikka miehitetyssä Japanissa sekä Faravid
34/2010 ovat parhaillaan painettavana kirjapainossa, ja ne
lähetetään heti ilmestymisen jälkeen jäsenille.
Julkaisutoiminta jatkuu vilkkaana koko loppuvuoden ja ensi vuoden
puolelle. Yhdistyksen julkaisusarjoissa ovat edellä mainittujen
jälkeen ilmestymisvuorossa alla esitellyt kaksi teosta.
(1) Studia Historica Septentrionalia 62: Kari Alenius,
Compromise solutions through careful consideration. The
development of the legal status of national minorities in Germany,
1918-1919
Saksan historian tutkimuksessa Weimarin tasavallan kausi on
osittain jäänyt vuosia 1933–1945 koskevan tutkimuksen varjoon.
Tasavallan kautta on myös usein tarkasteltu myöhempien tapahtumien
kautta, ikään kuin välivaiheena ja väistämättömänä kehityskulkuna
kohti arvattavissa ollutta tulevaisuutta. Kari Aleniuksen
teoksessa kuitenkin pureudutaan syvällisesti juuri Weimarin
tasavallan ensimmäiseen vuoteen, siihen, miten Saksan
vallanpitäjät näkivät silloisen tilanteen ja miten ja miksi he
päätyivät juuri tietynlaisiin ratkaisuihin. Rakennettaessa ”uutta
Saksaa” maailmansodassa romahtaneen tilalle yksi tärkeä
yhteiskunnallinen kysymys oli nimenomaan kansallisten
vähemmistöjen aseman uudelleenarviointi.
Vähemmistökysymys kytkeytyi tiiviisti moniin muihin samanaikaisiin
kysymyksiin, muun muassa demokraattisen perustuslain laatimiseen
ja maailmansodan rauhansopimukseen rajakiistoineen. Eri
näkökantoja huomioineiden kompromissien lopputuloksena oli oman
aikansa mittapuulla varsin vapaamielinen vähemmistölainsäädäntö.
Sekin omalta osaltaan osoittaa, että kehitys kohti vähemmistöjen
vainoamista kansallissosialismin kaudella oli kaikkea muuta kuin
suoraviivaista.
Kirjan laajuus on runsaat 200 sivua, ja tekstiä täydentää
mv-kuvitus. Kirjan ovh. on 48 euroa, mutta 50 % alennettu
jäsenhinta on vain 24 € (+ postikulut 5 € = 29,-).
(2) Studia Historica Septentrionalia 63: Talvisota kokemuksena
Tähän teokseen on koottu Oulun yliopistossa 30.11.–1.12.2009
pidetyn historia-symposiumin esitelmät (16) artikkeleiksi
laajennettuina. Pidetyissä esitelmissä tarkasteltiin niitä
erilaisia kokemusten maailmoja, joita suurta kansainvälistä
huomiota herättänyt Suomen taistelu itsenäisyytensä puolesta
synnytti omana aikanaan ja on synnyttänyt sen jälkeen aina näihin
päiviin asti.
Kirja jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa ”Yhteisen
taakan kantajat” kokijoina ovat yksityiset suomalaiset eri
rooleissa: onnettomien sattumien summana Suomussalmella rintaman
taakse hyökkääjien vallan alle jääneinä, Kuusamosta ja Karjalasta
evakkomatkalle joutuneina, rajan kirojen ahdistamina Kuusamon
rajaseurakunnan jäseninä, sotakuolemien keskellä omaisiaan
surevina kansalaisina sekä isänmaataan uskollisesti palvelevina
Oulun lottina ja Johanneksen suojeluskuntalaisina.
Toisessa osassa ”Tukena mutta ei turvana” kokijoina ovat kaukana
kotimaan rajojen ulkopuolella Japanissa toimivat, isänmaansa
kohtalosta huolestuneet lähetit sekä sotaa paikanpäältä seuraavat
ja Suomea tukevat ulkomaiset tiedotusvälineet Dagens Nyheter, The
New York Times ja True Comics. Kokijoina ovat myös kauempaa
tapahtumia tarkkailevat japanilaiset sanomalehdet, samoin kuin
valtiot, Viro ja Japani kansalaisineen, kaikki omine tavoitteineen
ja pelkoineen alkaneen suursodan paineissa.
Kolmannessa osassa ”Menneen maailman keskellä” tarkastellaan sodan
jälkikokemuksia, jotka ovat liittyneet talvisodan välittömiin
muistoihin, alkaen muistopäivistä ja jatkuen sodan kauheuksia
purkavana kirjallisuustulvana sekä uuden sodan, jatkosodan luomana
uutena näkökulmana. Päätepisteenä ovat lopulta vastapuolen
Raatteentien veteraanien muistot vuosikymmenien takaisista
kipeistä vaiheista.
Kaikki nämä kokemukset ovat omalta osaltaan luoneet sitä maailmaa,
jonka tunnemme talvisotana.
Tämänkin teoksen laajuus on runsaat 200 sivua, ja tekstiä
täydentää mv- kuvitus. Suositushinta on 48 euroa, jolloin
jäsenhinnaksi muodostuu 24 €. Postikuluilla (+5 €) täydennetty
kokonaishinta on siten 29 euroa.
Kummankin teoksen arvioitu valmistumisaika kirjapainosta on
tammikuussa. Kirjat lähetetään jäsenille niiden ilmestyttyä. Jos
kuitenkaan ette halua hankkia kyseisiä teoksia, pyydämme
ilmoittamaan siitä sihteeri Kari Aleniukselle (yhteystiedot
etusivulla) kirjallisesti tai sähköpostitse 7.12.2010 mennessä.
VIERAAN RAJALLA -SYMPOSIUMI
Oulun yliopiston historiatieteet järjestävät yliopistolla
(Linnanmaan campus) 2.12.–3.12.2010 tieteellisen symposiumin,
jonka teemana on Vieraan rajalla. Symposiumiin on tulossa
esitelmöimään parikymmentä historia-alan tutkijaa eri puolilta
Suomea. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys osallistuu
tapahtuman järjestelyihin, ja kaikki yhdistyksen jäsenet ovat
tervetulleita kuuntelemaan esitelmiä ja keskustelemaan niistä.
Symposiumin tarkempi ohjelma löytyy alta:
Torstai 2.12. (HU 106)
09.30–10.00 esitelmöijien ilmoittautuminen symposiumiin (aulassa
salin HU 106 luona)
10.00–10.15 symposiumin avaus
10.15–11.45 sessio 1
Sirpa Aalto (ISY), Kulttuurien törmäys vai kohtaaminen? –
skandinaavit ja saagojen finnit
Timo Sironen (OY), ”Sopuisa ja urhea suomalainen, hurja
lappalainen ja bjarmi koillisessa, kurissa pidettävä karjalainen,
kateellinen ja ilkeä kimbri lounaassa ja aina petollinen sarmaatti
idässä”. Vieraiden rajoilla Olof Hermelinin Hecatompolis Suionum
-kaupunkirunoissa (1685–1695)
Antti Räihä (JY), Vieraita omassa kodissa. Porvariprivilegiot
rasitteena Vanhassa Suomessa
11.45–13.00 lounastauko
13.00–14.30 sessio 2
Veronika Sušová (OY / UK, Praha), Thinking from the border/periphery:
The Concepts Border Thinking and Coloniality as a Transforming
Scope on the Historical Knowledge
Henry Oinas-Kukkonen (OY), Kuinka kohdata Fukuda-san? Neuvo
USA:n aloittaville miehityssotilaille
Juha Saunavaara (OY), Kenellä on oikeus tulkita itää – Japanin
vierauden ja ainutkertaisuuden korostaminen amerikkalaisten
asiantuntijoiden toimesta 1942–1952
14.30–15.00 kahvitauko
15.00–16.30 sessio 3
Tuula Okkonen (OY), Miehitetty kulttuuriperintöresurssi –
Arkeologit ja antropologit asevoimien mukana Kiinassa ja Japanissa
toisen maailmansodan kontekstissa
Jari Okkonen (OY), ”Rodullisen” erityisyyden paradigman
muotoutuminen Japanissa 1940- ja 1950-luvuilla – kallonmittaajat
kansojen rajoja piirtämässä
Olavi K. Fält (OY), Onko vieraalla rajaa? Suomalaisuus ja
japanilaisuus globalisaation paineessa 1990-luvun Suomessa
Perjantai 3.12. (HU 106)
09.00–10.30 sessio 4
Taina Syrjämaa (TY), Kuviteltu ulkomaisuus, kuviteltu
kotimaisuus: rajanvetoja Suomen ensimmäisessä monialaisessa
näyttelyssä Helsingissä vuonna 1876
Leila Koivunen (TY), Eksoottisia kohtaamisia ja kokoelmia.
Afrikkalaisten ja aasialaisten esinekulttuurien keruun ja
esittelyn linjoja Suomessa 1910-luvulla
Kari Alenius (OY), Vieraita vai omia? Saksan poliittisen
eliitin suhtautuminen puolalaiseen vähemmistöön 1918–1919
10.30–11.00 kahvitauko
11.00–12.30 sessio 5
Niko Kannisto (TaY), Venäjä ja bolshevismi ei-suomalaisuutena:
Kansallinen yhtenäisyys ”toisen” tuottamisena 1920-luvun alun
sosiaalidemokraattisessa julkisuudessa
Anna Laakkonen (ISY), Viholliskuvan ja identiteetin
rakentaminen Neuvosto-Karjalan suomalaisessa sanomalehdistössä
1920-1929
Sinikka Wunsch (OY), Idän ja lännen rajalla – talvisodan
osapuolet suomalaisen sotapropagandan kuvaamina
12.30–13.30 lounastauko
13.30–15.00 sessio 6
Christer Kuvaja (SLS), Kieliraja vai yhteysvyöhyke? Ruotsia ja
suomea eteläisessä Suomessa 1700-luvun lopulla
Helena Ruotsala (TY), Som ummikko i Haparanda. Arkisia
kohtaamisia Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungissa
Esko Nevalainen (OY), The Scottish Covenanters’ Elite and the
Image of the Archenemy
15.00–15.15 symposiumin päätös
YHDISTYKSEN
SYYSKOKOUS
Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous
järjestetään torstaina 2.12.2010 Vieraan rajalla -symposiumin
yhteydessä kello 16.30 alkaen yliopiston salissa HU 106.
Varsinaisen syyskokouksen esityslista:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden
pöytäkirjantarkistajan
valinta
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011
6. Jäsenmaksu ja toimihenkilöiden palkkiot vuodelle 2011
7. Erovuoroisten hallituksen jäsenten valinta (kaudelle 2011–2013)
8. Mahdolliset muut asiat
9. Kokouksen päättäminen
|
